06.09.2013 | Kategoria: Yleinen

Viikon puheenaihe on kiistämättä Nokian kännykkäbisneksen myynti Microsoftille. Lehdet ovat pursunneet eri näkökulmista tehtyjä analyysejä.

New York Times kurkisti myös neuvottelujen kulkuun. Kuka lienee tiedot vuotanut, kun NYT toteaa vain että lähde ei halua esiintyä nimellään, koska tiedot ovat luottamuksellisia! Näin tehokkaita ne NDA’t joskus käytännössä ovat.

The Neuvottelut saivat alkunsa viiden minuutin puhelulla, jonka Microsoftin Ballmer soitti Nokian Siilasmaalle tammikuussa. Siitä käynnistyi Microsoftin kosiskelu, joka päättyi kaupan julkistamiseen syyskuun kolmantena. NYTin kurkistuksen valossa Nokia halusi kauppaa, ja onhan myös niin, että ensimmäinen valinta tehdään jo siinä vaiheessa kun päätetään käynnistetäänkö neuvottelut. Lopulta Nokia asetti kaupan ehdottomiksi ehdoiksi mm. rahoituksen sekä Here-karttapalvelun säilymisen Nokialla. Ei kuulosta kovin ylitsepääsemättömältä, todellakaan. Tulevat ajat ehkä kertovat, mikä oli kaupan todellinen motiivi Nokialle. Tai ehkä siitä luetaan vasta joskus vuosien päästä historiikista.

Mitä tästä opimme? Sopimusneuvotteluissa, kuten muutenkin elämässä, pitää päättää mitä haluaa, koska sen voi saada. Toisaalta se tarkoittaa, että saa mitä haluaa, mutta toisaalta sitä, että ei saa sitä mitä ei voi, älyä tai uskalla haluta (ja vaadi). Voittaminen on siis kiinni myös uskalluksesta.