15.09.2015 | Kategoria: Yleinen

Suomen Laki haastoi Digitalisaatio-käsikirjan kirjoittaneita Vesa Ilmarista ja Kai Koskelaa pohtimaan miten digitalisaatio muuttaa juristin työtä. Uusia oikeudellisia ongelmia, perinteisten toimintamallien haastamista, irrottautumista ajasta ja paikasta, uusia haastajia, muiden alan ammattilaisia.

Lista on ihan hyvä alku, mutta asiakasnäkökulma kuten myös konkretia paistavat poissaolollaan. Minusta tämä havainto kuvaa aika osuvasti juridisten palveluiden digitalisaation tilaa. Karkeasti sanottuna juristin verkkopalvelu on sitä, että kotisivuilta löytyy sähköinen yhteydenottolomake. Mistä johtuu, että juridisia palveluinnovaatioita on vielä kovin vähän?

Iso osa juristin palveluista tulee varmasti aina olemaan räätälöityä ja yksilöllistä käsityötä, mutta kyllä peruskauraakin riittää. Mikä osa juristin työstä olisi sellaista, jonka voisi automatisoida? Mitä asiakkaat haluavat? Mikä olisi asiakkaan näkökulmasta paras tapa tarjota palvelua?

Kohtaan työssäni paljon tilanteita, joissa kynnys juristin palvelun käyttämiseen on liian suuri. Ei osata ostaa juristin palvelua tai pelätään kustannuksia. Tässä on haaste, johon haluan vastata.

Ensimmäinen avaukseni on uuden eSopimus-verkkopalvelun avaaminen. Palvelussa voi ensivaiheessa luoda osakassopimuksen sähköisesti ja jatkossa sopimuksia ja sisältöä tulee palveluun lisää.

Palvelu on helppo: vastaat kysymyksiin, maksat ja lataat valmiin sopimuksen.

Palvelu on turvallinen: sen tarjoaa sopimusten ammattilainen eikä se tarjoa vain valmista pohjaa vaan sopimus sovitetaan yrityksesi tarpeisiin.

Palvelu on sähköinen, mutta sillä on palveluntarjoajansa kasvot, arvot ja toimintatavat.

Kysymykseen voiko juristin digitoida vastaukseni lienee, että juristin työtä voi mutta itse juristia ei.

Käy tutustumassa palveluun ja kerro mitä mieltä olet!

www.esopimus.fi

cover-e_small-300x111